Guatemalassa oli yksi tämän reissun eniten odottamani kohde, Tikalin vanhat maya-pyramidit. Matka Antiguasta tänne olisi kestänyt maanteitse noin 10 tuntia, joten perille tultiin pienellä TAG Airlinesin potkurikoneella.
Matkalla hotelliin haettiin iltapalaa huoltoasemalta, jossa oli myynnissä tuttuja tuotteita. Mitään väkeviä en luonnollisesti ostanut, mutta mustikkamehu sen sijaan maistui.
Hotellin pihan maisemat olivat melkein kuin mökkirannasta Saimaalta.
Siinä se sitten on, Tikalin kuuluisa mayojen rakentama pyramidi. Ensimmäiset arkeologit löysivät alueelle paikallisten opastamana vasta niinkin myöhään kuin 1850-luvulla. Koko kaupunki oli hautautunut maan alle, ja sitä on kaivettu pikkuhiljaa esiin aina 1970-luvulle asti.
Alue on luonnollisesti Unescon maailmanperintölistalla.
Opas esitteli paikallisen kasvin lehteä, jota jo mayat aikoinaan ovat hyödyntäneet. En kokeillut kyseisen kasvin vaikutusta.
Raunioiden jälkeen oli vuorossa illallinen Floresin kaupungissa, jonka keskusta on saaressa järven keskellä. Kuva on napattu lentokoneen ikkunasta saapuessamme kohteeseen.
Ennen ruokailua ehdin nopeasti juosta keskustan läpi ottamassa muutaman valokuvan.
Ruuaksi valitsin erittäin tuhdin ja kenties elämäni parhaan kanapastan, jossa ei kaloreissa ollut paljon säästelty.
Floresin järven pinta oli sateiden vuoksi todella ylhäällä, ja muutama katu oli kokonaan veden pinnan alla. Tämän ravintolan väki on vielä nipin napin selvinnyt kuivin jaloin.
Tämänkin kaupungin keskustan maisemaa hallitsi kirkko. Hirveästi kuvattavaa tässä kylässä ei lopulta ollut, ja pimeäkin alkoi jo tulla.
Sitten pari sanaa guatemalalaisesta oluesta. Shute-ale maistui yllättävän huonosti pienpanimo-olueksi (tämän muuten hörppäsin Antiguassa). Kurpitsa-ale oli keskinkertaista, mutta yksi puteli meni helposti kurkusta alas. Lager on Guatemalassakin aivan samaa matskua kuin kaikkialla muuallakin maailmassa, miksipä se nyt siitä muuttuisi.
Yhden peruskeppanan merkki Guatemalassa on Gallo (eli suomeksi kukko). Ja jos tunnette espanjan ääntämisen perusteet, tuo sana lausutaan jotakuinkin ”galjo”. Ja jos tunnette savolaisen ääntämisen perusteet, niin ”juoda olutta” lausutaan jotakuinkin ”juuva kaljoo”. Eli voit pyytää baarissa ”galjoo” tai ”kaljoo”, niin lopputuloksena on sama olutpullo edessäsi.
